tiistai 21. marraskuuta 2017

Mustikkamuffinit 30 päivän taikinasta


Muutama vuosi sitten touhusin omatekoisen keittokirjahaasteen parissa, mahtoiko se olla vuonna 2013? Minulla oli neljä brittikirjaa, joista minun piti kokata jokaisesta 12 ohjetta ja aikaa oli vuosi. Ette varmaan hämmästy, jos muistutan menneeni 11 kuukautta hyvin vähin ponnistuksin ja sitten urakoineeni vähintäänkin kyseenalaisin keinoin haasteen loppuun vuoden viimeisinä tunteina. Se oli hullunhommaa. Yksi kirjoista, joita käytin, oli silloisen lempikokkini, Rachel Allenin kirja. Pidän siitä kirjasta vieläkin. Minulla on hyllyssäni monta muutakin Rachelin kirjaa, joista yksi pääsi tänään mukaan menossa olevaan, hieman rennompaan keittokirjahaasteeseen, jonka Minna ku ite tekee-blogista aloitti kesällä. Siinä kokataan jokaisesta blogaanin keittokirjahyllyn kirjasta edes yksi ruoka ja koska tällä haasteella ei ole takarajaa, se ei todennäköisesti koskaan lopu. 


Tällä kertaa käytin Rachel Allenin kirjaa Bake, joka nimensä mukaisesti käsittelee leipomista. En ole siitä muistini mukaan tehnyt koskaan mitään, vaikka kirja on ollut hyllyssäni ainakin 5 vuotta. Olin halukas tekemään jotain leivonnaista, johon tulisi mustikkaa ja Rachelin kirjasta löytyi apu tähän kutinaan. Jo ohjeen nimi, 30-day muffin recipe kuulosti niin hyvältä tai sitten vatsataudilta, että kokeiltavan tuota oli.

30 päivän muffinitaikina

  • 3 kananmunaa
  • 125 g tummaa sokeria (käytin muscovadoa)
  • 100 g valkoista sokeria
  • 0,5 l maitoa
  • 1,25 dl auringonkukkaöljyä
  • 1 tl vaniljatahnaa (uute oli loppu)
  • 300 g vehnäjauhoja
  • 0,5 tl suolaa
  • 2 tl ruokasoodaa
  • 160 g täysjyvävehnäjauhoja (käytin jotain mitä lie hieman karkeita jauhoja)
  • 25 g leseitä (käytin ruisleseitä ja ne ovat niin kevyitä, että 25 g on melkoinen kasa!)

Mustikkaosuus

  • 400 g ylläolevista aineksista tehtävää taikinaa
  • 75 g mustikoita
  • koristeluun tomusokeria

Teeskentely

  1. Kuumenna uuni 180 asteeseen.
  2. Ota esille muffinipelti ja laita sen kolosiin 6-10 muffinipaperia, minkä kokoisia nyt aiotkin tehdä. (minä tein 6 aika isoa muffinia)
  3. Mittaa yleiskoneen kulhoon sokerit ja riko mukaan kananmunat. Vatkaa seos kuohkeaksi.
  4. Mittaa jauhot omaan kulhoonsa, lisää mukaan leseet, sooda ja suola, sekoita kunnolla. 
  5. Mittaa maito ja öljy kannuun ja kaada sokerivaahtoon, sekoita tasaiseksi.
  6. Sekoita mukaan kaikki keskenään sekoitetut kuivat aineet ja vatkaa vain sen verran, että taikina on tasaista. 
  7. Erota 400 gramman osuus taikinaa, tai jos et viitsi punnita, silmämääräisesti noin 4 dl. 
  8. Kaada loppu taikina kannelliseen rasiaan tai kannuun ja laita jääkaappiin. 
  9. Sekoita kulhossa olevaan satsiin mustikat ja lusikoi taikina muffinimuotteihin, noin 2/3-täyteen. 
  10. Paista noin 15-20 minuuttia. 


Minä käytin pakastemustikoita, ne ovat sen verran kosteita, että pursuivat taikinasta esille ja tekivät muffineista aika rumia, olisivat sopineet hyvin halloweeniin. Koristelin hieman tekeleitäni tomusokerilla. Rachel lupaa, että taikina säilyy jopa 30 päivää jääkaapissa ja niitä voi paistella vaikka parikin kerrallaan aamiaiselle. En nyt sitten tiedä, kuinka taloudellista se olisi kuumentaa uunia kahta muffinia varten, mutta aion nyt ainakin parilla eri lisukkeella kokeilla näitä. Kirjassa on mustikkamuffinien lisäksi esimerkiksi banaani-vaahterasiirappimuffineiden ja raparperi-mansikkamuffineiden ohje. Sama taikina, eri lisukkeet, eri maku. Taikina itsessään on oikein hyvän makuista. Kerron sitten kuinka seuraavien kokeilujen kanssa käy ja onko taikina oikeasti pitempään hyvänä säilyvää. Mustikkamuffineissa oli aavistuksen terveellinen maku, johtuen leseistä ja täysjyväjauhoista, mutta ei kai se kauheasti haittaa?


Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan #suurikeittokirjahaaste-välilehdelle, jonne kerään kaikki haastepostaukseni. 

maanantai 20. marraskuuta 2017

Sämpylät kuumalla kivellä

Paistoin aamiaiselle sämpylöitä, joiden taikinaan laitoin polttoaineeksi hunajaa. Taas meni yksi purkki Humppahunajata tyhjäksi, toivottavasti vielä ainakin yksi löytyy kaapista. Jokisen valinnassa ei näytäkään olevan sitä nyt valikoimissa. 

Hunajasämpylät (16 kpl)

  • 2 rkl hunajaa
  • 0,5 l vettä
  • 1 pussi kuivahiivaa (11 g)
  • 2 tl suolaa
  • 0,5 dl rypsiöljyä
  • 1 dl ruisrouhetta
  • noin 8-10 dl sämpyläjauhoseosta (en mitannut, mutta näppituntumalla)
Ensin kiehautin hieman vettä ja kaadoin sen hunajapurkkiin saadakseni kaikki loputkin hunajat käyttöön. Laitoin kannen purkkiin ja huljuttelin purkkia ja annoin hunajan liueta veteen. Kun purkki näytti puhtaalta, kaadoin veden mittakannuun ja lisäsin vettä sen verran, että sitä oli puoli litraa. Kaadoin veden yleiskoneen kulhoon ja sekoitin mukaan pussillisen kuivahiivaa, suolan ja öljyn, ruisrouheen ja noin 1,5 dl sämpyläjauhoja. Vispilöin seoksen tasaiseksi velliksi ja jätin ottamaan vauhtia siksi aikaa, että tyhjensin tiskarin. 

Lisäsin sitten velliin jauhoja muutamassa erässä niin, että kulhoon muodostui tahmea taikina, jätin sen tarkoituksella aika pehmeäksi. Annoin koneen vaivata taikinaa noin 10 minuuttia. Peitin kulhon kertakäyttöisellä suihkumyssyllä ja jätin taikinan kohoamaan siksi aikaa, että katsoin internetistä kaiken uuden, mitä yön aikana oli tullut.

Kumosin reippaasti kohonneen taikinan noin 45 minuuttia myöhemmin jauhotetulle tarjottimelle. Olin jo reippauksissani kattanut aamiaispöydän, eikä leivinlautani mahdu työtasolle, Nanna kyllä tietää miksi. Niinpä muotoilin taikinan muovisella tarjottimella, se on helppo siivota leipomisen lopuksi ja laittaa koneeseen. 


Leikkasin taikinan kahteen pötköön ja kummankin pötkön kahdeksaan palaan. Asettelin palat ympyrän muotoon leivinpaperille ja laitoin uunin kuumenemaan 200 asteeseen kiertoilmalla. Uunissa kuumeni mukana mainio leipäkivemmekin, sillä saa leipien ja sämpylöiden paistamiseen lisäpotkua. 

Kun uuni oli kuuma ja sämpylät kohonneet paperin päällä lähes kiinni toisiinsa, nostin painavan leipäkiven pelteineen pois uunista. Luiskautin sämpylät papereineen päivineen kuuman kiven päälle. En halunnut nostella niitä enää erikseen suoraan kiven päälle, se olisi vienyt liikaa aikaa ja sotkenut nätin kohoamisen. Paistoin sämpyläympyrääni noin 12 minuuttia, kunnes sämpylöiden pinta oli kauniisti ruskettunut ja pyörylä näytti hyvältä ja kypsältä. 


Erinomaisia, pehmeitä sämpylöitä näistä tuli, mutta kyllä minä kaipaan Juurakon Huldaa ja sillä saatavaa rapeaa kuorta. 

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Hirveää salaattia

No ei sentään ollut hirveää salaattia, vaan salaattia ja hirveä. Perjantain päivälliseltä jäi hyvää hirven ulkofilettä ja tänään se pääsi salaatin kanssa samalle vadille. Ei hullumpi tähdenlento.

Paistisalaatti hirven ulkofileestä

  • muutama viipale hirven ulkofilettä
  • 4 perunaa
  • 10-12 pikkuista ruusikaalia
  • nokare voita paistamiseen
  • 2 kananmunaa
  • pätkä kurkkua
  • pieniä erivärisiä tomaatteja
  • timjamia
  • suolaa ja pippuria
  • parmesania ohuina lastuina
  • salaatinlehtiä
  • rucolaa
  • viinisuolaheinää
Höyrytä perunat ja leikkaa ne kuumina lohkoihin. Keitä kananmunat ja leikkaa nekin lohkoiksi. Halkaise ruusikaalit. Sulata kahdella pannulla nokareet voita ja paista toisella perunat jokapuoleltaan rapeiksi, mausta suolalla ja pippurilla. Käytä ruusukaalipuolikkaat toisella pannulla niin, että ne saavat kauniin paistopinnan, mutta eivät kypsy ihan kokonaan. Tai tee paistohommat peräkkäin samalla pannulla, se säästää tiskiä. 

Asettele laakealle vadille ensin salaatinlehtiä, rucolaa ja viinisuolaheinää. Sommittele mukaan tomaatteja, kurkkua viipaleina, kananmunalohkoja ja paistetut perunat ja ruusukaalit. Päällimmäiseksi nosta hirviviipaleet ja veistä parmesanista läpinäkyvän ohuita lastuja. Ripottele mukaan karpaloita ja tuoretta timjamia, kierrä myllystä hieman suolaa ja pippuria. 


Lisään tämän postauksen CampaSimpukan yläreunan Tähdenlennot-välilehdelle, jonne kerään kaikki hävikinvähennysaiheiset postauksemme.




lauantai 18. marraskuuta 2017

Lihapullakeitto


Puolessa tunnissa saa hyvin keiton alulle, kunhan kuorii ja pilkkoo rivakasti. Minestronea mukaileva soppa valmistui työporukan syötäväksi, jäipä iltavuorolaisillekin. 

Lihapullakeitto noin kuudelle

  • 500 g naudan jauhelihaa
  • 1,25 litraa vettä
  • 1 kasvisliemikuutio
  • 4 perunaa
  • 6 porkkanaa
  • 4 tomaattia
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • tomaattipyrettä
  • nippu kevätsipulia
  • 1 kesäkurpitsa
  • 150 g pastaa
  • nippu lehtikaalia
  • tuoretta timjamia ja persiljaa
  • suolaa ja pippuria
  • pizzamaustetta (jotain kuivia yrttejä oleva purnukka työpaikan maustekaapissa)
Laitoin vettä kiehumaan ja mukaan kasvisliemikuution. Kuorin perunat ja porkkanat ja leikkelin ne pieniksi kuutioiksi, kesäkurren ohuiksi viipaleiksi. Tomaatit pilkoin isohkoiksi paloiksi ja laitoin kuumalle pannulle oliiviöljytilkan kanssa. En oikein tiedä miksi niin tein, mutta kumminkin tein. Annoin tomaattien hieman kypsyä pannulla ennen kuin nakkasin ne kattilaan muiden kasvisten  ja tomaattipyreen kanssa. 

Sekoitin kulhossa jauhelihaan suolaa, pippuria ja pizzamaustetta. Pyöritin jauhelihan pieniksi lihapulliksi ja paistoin yhden tarkistaakseni maun. Se oli ihan ok, joten paistoin nopsasti kaikki pullat ja lisäsin ne keittokattilaan. Silppusin lehtikaalin, timjamin ja persiljan ja sekoitin ne keittoon. Kaadoin mukaan pastaa ja lisäsin hieman vettä, pari desiä ehkä. Jätin keiton poreilemaan lempeästi noin puoleksi tunniksi. Sitten olikin jo lounasaika. 

perjantai 17. marraskuuta 2017

Hirven ulkofile Meater-mitattuna


Viikon varsinaiseksi ruokapäiväksi muotoutui perjantai työperäisistä syistä, hankin jo alkuviikosta vakumoitua hirven ulkofilettä. Laitoimme sen eilen marinadiin vakuumiastiaan.

Hirven ulkofileen marinointi

  • 800 g hirven ulkofilettä
  • 2 dl punaviiniä
  • 3 tuoretta laakerinlehteä
  • tuoretta rosmariinia
  • tuoretta timjamia
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • suolaa ja pippuria
  • 3 valkosipulinkynttä
Kuivasin lihapalan ja laitoin sen vakuumiastiaan, johon olin sekoittanut marinadin ainekset, punaviinin, laakerinlehdet, muut yrtit, suolan ja pippurin ja litistetyt valkosipulinkynnet. Kääntelin filepalaa muutaman kerran marinadissa ja laitoin astian kannen paikalleen. Käytin vakuumikonetta ja poistin ilman astiasta. Pidimme lihaa marinadissa yön yli ja otimme lämpenemään muutama tunti ennen kypsentämistä.


Hirven ulkofileen kypsentäminen

  1. Kuumenna uuni 150 asteeseen. 
  2. Nosta lämpenemään otettu hirvipalanen marinadista ja kuivaa sen pinta. 
  3. Sulata pannulla iso nokare voita ja loraus oliiviöljyä.
  4. Paista fileen pintoja kiinni muutama minuutti joka puolelta, myös päistä. 
  5. Laita file uuninkestävään astiaan ja aseta siihen paistomittarin anturi. 
  6. Paista filettä kunnes sisälämpötila on 53 astetta.
  7. Kääri filee folioon ja anna sen lepäillä noin vartin verran.
  8. Leikkaa filee viipaleiksi, kierrä palojen päälle karkeaa suolaa ja pippuria. 
  9. Nauti valitsemiesi lisäkkeiden kanssa. Meillä oli uunissa paahdettuja juureksia.




torstai 16. marraskuuta 2017

Miten se nyt jo on, marraskuun kolmas torstai?


Beaujolais Nouveau on marraskuun valopilkku, tänään taas on se päivä vuodesta, jolloin uuden sadon viini tulee markkinoille ympäri maailman. Tänään emme tee mitään ruokaa, vaan laitamme viinin kaveriksi hieman juustoja. Huomenna on viikon kokkauspäivä ja hirvenliha on jo odottamassa marinadiin pääsyä. 

Keskellä viikkoa


Toisinaan näkee sellaisia elokuvia, joiden jälkeen pienet painot kenkiin olisi paikallaan. Elokuva tulee uniin ja laittaa aivot raksuttamaan. Loving Vincent oli sellainen ja sen näkeminen teki keskiviikosta tämän viikon ykköspäivän. Tosin vain tähän mennessä, sillä loppuviikosta on muutakin mukavaa tiedossa. Suosittelen lämpimästi, mikäli elokuvamakusi ei vaadi supersankareiden joukkoliikettä, avaruusaluksia, tai kolmen tunnin mittaa. Kyllä minä sen Tuntemattomankin menen katsomaan. 

Ennen elokuvaa kävimme syömässä Bistro Soppa-nimisessä uudehkossa jyväskyläläisravintolassa. Kävin siellä jo lounaalla jokunen viikko sitten, mutten ihastunut aivan järjettömästi aavistuksen teollisvivahteiseen lasagneen. Eilen söimme alkuruoan ja pääruoan. Parhaiten nuori kokki onnistui maa-artisokkakeitossa, se oli oikein hyvä ja minun pääruoka-annokseni siika oli kauniisti paistettu. Antin härkä oli aika tymäkästi suolattu ja risotossa oli joulupuuromainen fiilis. 


Lista on järkevän lyhyt sisältäen liha-, kala-, ja kasvisvaihtoehdon niin alkuruoaksi kuin pääruoaksikin ja makeita on tarjolla kaksi. Myös muutamia tapastyyppisiä annoksia listalla on ja burger jonka paikkakuntamme ehdoton purilaispariskunta on jo ehtinyt käydä maistamassa. Burgeria olen kuullut muiltakin tahoilta kehuttavan. Paikalla on A-oikeudet ja alakerran tilat tarjoavat mainion vaihtoehdon vaikka pikkujouluiluun tai kokoustamiseen ruokailun ohessa. Keskiviikkoilta ei ole mikään säkenöivä ravintolailta Jyväskylän kokoisessa kaupungissa, mutta lisäksemme alkuillasta oli muutamia muita syöjiä katutason ravintolasalissa ja alakerrassa oli menossa pikkujoulut.


Bistro Soppa on jatkumo Soppabaari-nimiselle lounaspaikalle, joka oli monta vuotta jyväskyläisten suosima lounaspaikka. Nyt on astuttu askel eteenpäin uuden omistajan tarmolla. Sisustuksessa haetaan urbaania rouheutta (sanaa käytti myös Mallaspulla, mutten keksi tähän nyt parempaakaan), myös naapuritilassa menossa oleva remontti kuuluu todellakin rouheasti. Onhan sitä joskus porattava, jos kerran on porattava. 

On mukava saada kaupunkiin uusia ruokapaikkoja, etenkin lounasaikaan Bistro Sopalla on hyvät mahdollisuudet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kaupunkia dominoivalle S-ryhmälle ja nimenomaan samassa genressä kuin vaikkapa Taikuri tai Le Qulkuri. Vaikken käynyt tässä ruotimaan Bistro Soppaa kovin tarkkaan, lisään postauksen kuitenkin CampaSimpukan ylälaidan Valmiissa pöydissä-välilehdelle, jonne kerään ravintola-aiheisia kokemuksiamme. 


keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Kaakaoinen mustikkakakku siitä mitä kaapeista löytyi


Töissä oli hiljaisempi vuoro, joten minulla oli aikaa katsastaa kaapit, löytyisikö jotain mistä voisi tehdä kahville kaveria. Ja löytyihän sieltä. Käytin taikinan ohjeena jotain muinaista omenapiirakan pohjaa, jota hieman muuntelin. 

Tumma mustikkakakku

  • 250 g pakastemustikoita (vähän jäähileisiä, joten ei enää sellaisenaan syötäviä)
  • 4 kananmunaa
  • 2,5 dl sokeria
  • 150 g sulatettua voita
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 1 rkl kaakaota
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 2 dl kreikkalaista jogurttia (tai maitoa tai piimää)
Kuumenna uuni 200 asteeseen ja laita suurehkoon vuokaan leivinpaperia. Sulata voi ja jätä se jäähtymään. Mittaa kulhoon sokeri ja lisää mukaan kananmunat ja vatkaa ne sokerin kanssa vaaleaksi vaahdoksi. Yhdistä vaahtoon jauhot, vaniljasokeri, kaakao, leivinjauhe ja sulatettu voi. Viimeisenä sekoita mukaan jogurtti. Kääntele paksuhkoon taikinaan mustikat ja kaavi taikina vuokaan. Paista noin 35-45 minuuttia riippuen siitä, minkä kokoinen vuokasi on ja sitä myöten kuinka korkea kakusta tulee. Kun tikku on pistoksen jäljistä puhdas, on kakku kypsä. Töissä käytän aina raakaa spagettia, kun siellä ei ole kakkutikkua tallella enää.